Japón: Japunan yanapt’irinakar yanapt’asa

 Aka uñart’awix (post) jach’a jalnuqat uñakipaw Japón markan uraq khatatiwipatat pä waranq tunka mayani maratawa.

Pä phaxsixiw saraqawayx uraq khatatiwipat khaysa Tohuko uksan ukhamarak jach’ jach’a uxinak Japón markar mutuyatapata, imana khithinakatix jan t’aqhisipxkan chijimpix kutt’xapxiw kunjamans jakawinakapax ukaru, mä patak tunka waranq jaqinakaw jakaskapx chiji qam utanakana, pallapall chanichaw amuyupatakix.

Jan utjkas sapak uñjasiñaxa, yuriw ayllunakapat jithiqatanaka, jan irnaqawin ukhamarak munat wila masinakapat jach’a chijimpi, walja t’aqhisit jaqinakatakix jach’a chiji jakawiw kunatix jupanakatakix janchinakapas ukhamarak chuymanakapas wali qaritawa.

Map of earthquake/tsunami evacuation centers in Japan.

Mapa de los centros de evacuación del terremoto/tsunami en Japón.

Hiroshi Moriwaki explica qhanañchst’iwa kuna mayja layanaks (tipos) t’aqhisipx jaqinakax, ukhamarakiw ch’amanchiw qullañatak wawanakar ukhamarak jach’a jaqinakar, mayja khuskarusa, t’aqhisiw uñjir chijinak uñjir jaqinakatakix ch’amas pisispawa:

我々の目の前には、日々さまざまな事が起こります。ただ事故やトラブルなど、
想定外の事が起こったとしても、ある程度までは健全な対応をとる事ができます。
しかし天災や人災・犯罪など、「自我のコントロール」を超えた暴力的・侵入的な刺激には、
対応ができなくなり、強い衝撃となって「心の傷(トラウマ)」となります。
この「トラウマ」には、大事件・大災害等による急性の外傷と、
虐待やいじめ等による慢性の外傷があります。

Muchas cosas pasan a diario ante nuestros ojos. Cuando algo inesperado sucede, como un accidente o algún tipo de problema, somos capaces de manejarlo hasta cierto punto.
Walja yänakkwa sapür uñjtanxa. Kuna pachatix akatjamat kunas uñsti, mä chijispas jan ukax kuna jan walt’awispasa, jiwasax jisk’awj jan walt’awinakak attan apnaqaña.

Jan ukax, jiwasax janiw atktant apnaqañ chuyma amuy ch’allxtayir chijinak/waykhinak kuna juk’amp khurink jiwasan “chuyma-amuyusata,” kunjamakitix uraq chijinaka ukhamarak jaqi jiwayatanakata. Ukanakax wal t’aqhisiyistu ukhamarak chuyma usuruw tuku jan ukax chuyma-amuy chhuxriruw tuku.

Pä kast “Chuyma-amuy chhuxrinaka” utji – ari chuyma-amuy chhuxrinaka ukax jutiw jach’a t’aqhisiwit jan ukax jach’ jach’a chijinakata, ukatax jichnuqat chuyma-amuy chhuxrinak ukax jutiw thanqhawita ukhamarak axsarawiyanakata.

その症状には、悪夢・フラッシュバック・頭痛・腹痛・吐き気などがあり、
特に子どもの場合は、衝撃を受けた時そのままの体験を生じる事があります。

Algunos síntomas incluyen pesadillas, escenas retrospectivas, dolores de cabeza, estómago y náuseas. Los niños especialmente pueden experimentar escenas retrospectivas que se sienten exactamente como se sintieron en el momento en que recibieron el shock.
Yaqhip uñanchanakax paqaqiñanakamp, kutxataw chiji jamuqanakamp, p’iqi, purak, waq’aq usunakampiwa. Wawanakax atipxiw sum uñjañ wasitat kutxataw chiji jamuqanak ukhamat chanichapxiw kunjamti jupanakax chijinx chuymanakapax ch’allxtänxa.
今回の大震災で、通常生活では体験することのない感情に多くの被災者が直面しました。
大震災が目の前で起こり、大災害が迫る大きな恐怖の中で、もしかしたら家族や友人が目の前で災禍に巻き込まれ、あるいは震災後になって、悲しい姿に直視するケースもあったでしょう。
多くの大人たちは、これまでの喜怒哀楽・愛別離苦など人生経験を通して、消化できたとしても子ども達にとっては、心の傷が生涯のこる事が想定されます。
自衛隊や警察・消防など、ボランティアの方々にも必要性が出てくるかも知れません。
こうして「PTSD」を内容を整理しただけで、訓練された専門家でなければ対処できない事、そして今後、長期にわたる復興の中で、心のケアが必要であることが分かります。
産官学連携での長期対応が、必要になってくると予想されます。
Durante este terremoto, muchas víctimas enfrentaron emociones que normalmente no enfrentarían en su vida cotidiana. A medida que el terremoto sucedía frente a sus ojos y en medio del miedo de sentir que el gigantesco desastre se les estaba acercando, algunos pueden haber presenciado como sus familiares y amigos fueron envueltos en la catástrofe. Algunos pueden haber tenido que enfrentar la triste visión de [los cuerpos de] sus seres queridos después del desastre.
Aka uraq khatatkipanxa, walja t’aqhisit jaqinakax chuym ch’allxtayirinak uñjawipx kunatix jakawinakapanx ukanakax janiw utjkiti. Uraq khatatiw uñjkas nayranakapamp ukhamarak chuymas axsarat kunatix jach’a chijix jak’achaniskanxa. Yaqhipanakax atipxiw uñjañ wila masinakap ukhamarak masinakapax kunjamas jach’a chijimpix apatapxana. Yaqhipanakax chuyma ch’allxtataw uñjapxaspan masinakapan [janchinakapa] chiji qhipatata.

Ukampirus kuna pachatix walt’at jach’a jaqinakax atipx katqañ aka chiji chiqpachawx nayra yatiwinakamp jan ukax mayja nayra chuym ch’allxtatanakampi, aka chuyma ch’allxtawix lurjawiyaspawa, jisk’a wawanakanxa, atispaw suqaliñx chuyma ch’allxta t’irinakax taqi jakaw jakawinakapana. Wakisispaw ch’amacht’añax taqi yanapirinakar kunajamas aka Ch’ama Jupapacha Arxatir Pallapallata (Fuerza de Auto Defensa de la Policía), Nina jiwayirinaka (Los bomberos), yaqhanakampisa.

Uñjasinx mayja “PTSD” [Amuy Pixtuw Chuyma Ch’allxtawiyata], uñjsnaw suma yatintat jaqikiw uk apnaqaspa ukhamarak kuna uñjawinakas chuyma ch’allxtaw walja pachatak wakis waliptañatakixa.

Lurawita (industria)-marka irpirinakata (gobierno)-yatintawits (academia) wakisiniw walja pachatak (largo plazo) yanapt’awixa.

Some patients are moved to an elementary school after the earthquake, Fukushima. Image by Natsukado, CC BY-NC-ND.

Yaqhip usutanakax mä yatiqñ utaruw apatapx uraq khatatiwitata, Fukushima. Natsukadona Jamuqapa, CC BY-NC-ND.

Chiji ukatatxa, yanapirinak ukhamarak yataxatatanak kunjamas qullirinaka, usut uñjirinak ukhamarak p’iqi amuyut yatxatatanak tamanakaw yanapt’añataki tantachasipx chijimp amuljat chaqanakana. Yaqhipanakax qullawinakamp jank’aki, yaqhax chuyma ch’allxtatanakar chijinak ist’as ukhamarak llakisiwinakap ist’asa.

Yanapt’irinakax jichnuqatapxiwa irnaqañ chijinakana, jaqir yanapt’ir irnaqirinakax walja uranakaw irnaqapxi ukhamarak yanapirinakan irnaqawipax janiw jisk’achatakiti. Ukatsa, walja pachaw armasipx kunatix qullir ukhamarak usut uñjirinak taypinx utjiw chijimp chuyma ch’allxtatanaka jan wila masinakan, jan masinakan ukhamarak jan utani.

Uka amuy laykuwa, jark’at lurawinak ukhamarak marka irpirinakanpix qalltapxiw mä arusnaqaw yatichañatak jaqir yanapt’ir irnaqirinakar kuna chijinakas utj anch irnaqataxa, ukhamat uñacht’ayañ uñjasipxañpatak nayarir jupanakpacha ukata yaqhanakar sum yanapt’añataki.

Mä masin uñjawinakap Uñt'ayasa, atamiw kunjams qullirinakax apnaqapx janchi qarxtawimp amuy qarxtawimpi. Qilqirin uñart’awipax @jishin_care (blog) sataw p’iqi amuyut uñjañ yatiyaw uraq khatatiwitat ukampisa qullirinakamp usut uñjirinakampix jikxatapxiw wali sum yatxataw chiji pachanakana, aka chiji pachanakw jupanakax mayipx yanaptaw yaqha jaqinakata.

私も、被災地へ医療派遣された友人の話を聞きましたが、それはもう大変過酷な状況であり、その間、よくぞ持ちこたえられたものだ、さすがプロフェッショナルだと、頭が下がる思いでした。
同時に、彼の心身の疲労へのサポートは、大変重要な課題であると痛感しました。特に、全力を尽くしたけれども、資源や人手が足りず、十分な援助ができなくて申し訳なかったと自分を責める話を聞くと、胸が締め付けられました。
彼ら援助者は、「緊急時での」「強く」「弱者を救う」存在です。
一般にそう認識されています。
そのため、彼らのケアやサポートは、後回しにされてしまうことは予想に難くありません。
しかし、想像を絶するような現場で様々な死や悲しみや怪我などを取り扱い続けること、その中で冷静を保つ努力をする(涙を見せないなど)ということは、どんなスーパーマンにも心身に負担が来て当たり前のことです。
それだけ、大変な状況で大変なことをしているのです。
だからこそ、援助者のストレスをケアし、サポートすることは、援助者自身の心身の健康のためにも必要ですし、それがひいては、より多くの被災者を援助していくことにもつながるのです。
また、援助者は、「救う立場の自分たちが弱音を吐いてはいけない」と。

Ukhamasa ist’araktw mä masixat lurawinakapata khititix irnaq qullirit chiji ukawjan. Irnaqawipax wali jan lurkayaw ukat nayax chuym ch’allxtayast jupan chiqa yatintawipat ukhamarak yanaptawipat taqpach chiji yant’awina.

Pachpa pacharus, nayax wali chuym ch’allxtayast kunatix chuymapatak ukhmarak p’iqipatakix ch’amanchawix wali wakiskiriwa. Chuyms ch’allxtayituw kunatix ist’twa jupar wal juchanchasir jan juk’amp yanapt’añ atkas jan walja qullanakanisa ukhamarak jan utjkas walja qullirinaka.

Jaqir yanapt’ir irnaqirinakax uñjatapxiw “wali ch’amani” “chiji pachanxa”, “yanapt’añatak ch’ama pisiniru”. Ukatw ch’amax lup’iñax jaqir yanapt’ir irnaqirinakan uñjawinakapax armatawa. Uñjkañ walja chhuxrinak, jiwatamp ukhamarak chijin jan uñjkayanak usunaka, ukhamat yanañ samarañ (Jan jachaña) uka chijinakana, khitirus chuyms ch’allxtayiwa aka janchir ukhamarak p’iqir qariyirixa, wali thuru
jaqiqchisa. Ukhamapiniwa.

Tukuyañatakix p’iqit yatintat Satoko siwa yanapirinakamp jaqir yanapt’ir irnaqirinakampix janiw uñachayañpakiti “chijitjam qarita” mä ch’ama pisjamaxa:

Yaqhip chuyma ch’allxtat chijimpix irnaqaskapxiw yanapirjama.
Amp uñjasipma ukhamarak jan irnaqapxamti ancha.

Ukhampiniw usuntañ ukhamarak qarxtañaxa.
¡Ukax janiw sañ munkit pisi ch’amaninaka!

Amuy qillqanakax jist'antataxiwa